SPA Series Part 13: Corporate and Share matters, Capitalisation

Now we focus on corporate and stock matters which cover several issues such as corporate organizations, capitalisation, title to shares and required corporate decisions. 

Some of these are easy like the one stating that the seller is a corporation duly organised and existing and having necessary corporate power and authority. In case of shares, capitalisation is similarly one of the key issues. This concept covers issues like number of shares, the requirement that these are validly issued, outstanding and fully paid. Similarly, these warranties contain statements that in the closing good and valid title to the shares is transferred without any liens or encumbrances and that there are no convertible loans, options or other special rights entitling to shares. All these serve one purpose only, to ensure that the buyer ends up having full hundred percent ownership in the company. Sometimes there might be warranties saying, for example that "...liens or encumbrances except for lien of the bank released upon closing...". This warranty requires that the seller has received from his or her bank a statement to this effect.

One issue to keep in mind is that options may require a separate treatment. These might be converted into shares as a condition precedent to the closing or these could be purchased directly upon closing in which case the purchase price would be lowered respectively. Both methods are being used and even if the conversion route is selected it might be advisable to have double security to ensure that if there remains any unconverted option rights at the closing which can be redeemed by the buyer (by waiving condition precedent if applicable), then the purchase price will be adjusted respectively. There some tax aspects or differences between these models that need to be taken into account in the tax sections of the agreement.

Also if the seller fails to disclose option rights the buyer will have an indemnification claim against the seller, but effectively the option holder may have the right to claim conversion of the option rights (if possible under the terms) and there might be a minority that might be annoying, but gladly the redemption process under the Chapter 18 of the Companies Act will normally help. If there are additional concerns in this respect that there might be more undisclosed option rights (and Chapter 18 could not necessarily help), then structuring the deal as a merger might be one solution worth investigating further. In asset deals these kind of share matters and capitalisations are not truly relevant, but some kind of statement might be good to have any ways if not for other purpose at least to ensure that the persons with whom one has been dealing with have significant ownership in the company.

In cross-border context one issue that often raises is qualification to do business. This is do to the fact that in many cases such decision is delayed until it is mandatory. This is a kind of business decision, which may lead to a potential tax liability (and if massive, of course annoying to the purchaser). Another risk that might raise and that the purchases wishes to avoid is that a material agreement is rendered unenforceable. There are solutions to these warranties that are on the "middle-ground" like one stating that "the company is qualified in all jurisdictions were it owns or leases property or has personnel". This gives some kind of "materiality" element to the representation. Another option might be to say that the company may qualify in all jurisdiction if needed without significant loss or expense. Material agreements can also be discussed separately from this qualification perspective and it could be stated for example that failure to qualify does not affect enforceability which would cover the other aspect mentioned concerning these qualifications.

Corporate decisions are the final issue to be mentioned in this posting and naturally there should be a statement that all necessary corporate approvals have been give. Normally these kind of "...subject to the approval of the Board of Directors..." qualifications should not be accepted as these give the other party an option to walk-away.

Next time we will focus on my favourite representation regarding financial statements so stay tuned and have a pleasant weekend in the meanwhile!

Regards,

Limppu

Teknologiatransaktioiden sopimusongelmia - tuomioiden täytäntöönpanosta Yhdysvalloista Suomeen?

Tervehdys,

Erinomaista alkavaa työviikkoa! Tällä kertaa ajattelin kirjoittaa muutamalla sanalla tuomioiden täytäntöönpanosta ja ajatuksena on nimenomaan tarkastella Yhdysvalloissa annettujen tuomioiden täytäntöönpanoa Suomessa, kun asiasta aina aika ajoin nousee kysymyksiä kansainvälisissä teknologiatransaktioissa. Kysymys on verrattain yleinen ja tulee vastaan esimerkiksi tilanteessa, jossa yhdysvaltalainen yritys käyttää kehittäjäyhteisönsä teknologiasopimuksissa johonkin omaan osavaltioon viittaavaa lakia, mutta monissa muissakin standardiehdoissa kyseiseen lakiviittaukseen törmää. Mutta miten täytäntöönpanomekanismit toimivat ja onko kotimaisella yrityksellä itse asiassa riskiä, että merkittäviä kotimaisesta oikeuskäytännössä poikkeuksellisia vahingonkorvausvaatimuksia yritettäisiin panna täytäntöön Suomessa? Jos et ole perehtynyt vielä aiheeseen, niin käydään periaatteita läpi.

Voiko yhdysvaltalaisen tuomioistuimen ratkaisun saattaa yksinkertaisesti täytäntöön?

Suomessa ulkomaisen tuomion tunnustamisen ja täytäntöönpanon kannalta keskeistä on, että päätöksiä ei voida panna täytäntöön ilman kansainvälistä sopimusta tai kansallista säännöstä, johon täytäntöönpano voidaan perustaa (Laki kansainvälisestä oikeusavusta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 426/2015, 30 §). Suomen ja Yhdysvaltojen välistä tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa ei ole tällä hetkellä pätevästi säädelty kummallakaan instrumentilla. Tässä ja muissa vastaavissa tapauksissa ulkomaista tuomiota ei siten lähtökohtaisesti saada suoraan Suomessa pantua täytäntöön. Sääntelyn taustalla olevassa hallituksen esityksessä kuitenkin todetaan (HE 216/2014): ”vaikka vieraassa valtiossa annettu tuomio ei saa positiivista eikä negatiivista oikeusvoimaa Suomessa, sen vaikutus ei ole mitätön. Vaikka oikeudenkäynti on täytäntöönpanoperusteen saamiseksi käytävä uudelleen Suomessa, on vieraassa valtiossa samassa asiassa samojen asianosaisten välillä annetulla tuomiolla yleensä merkittävää painoarvoa näyttöä arvioitaessa.” Tämä on kuitenkin huomattavasti heikompi vaikutus kuin itse tuomion täytäntöönpanokelpoisuus ja luo epävarmuustekijän tuomion oikeusvaikutusten aikaansaamiseksi vireille saattaneelle taholle. 

Voiko sopimuksen sanamuoto vaikuttaa tulkintaan?

Sopimuksen sanamuodolla on ehdottomasti merkitystä. Jos osapuolet esimerkiksi nimenomaisesti sopisivat, että sopimusta koskevat tuomiot ovat täytäntöönpanokelpoisia myös muussa kuin valitussa oikeuspaikassa, saattaisi tilanne muuttua ja tälle voisi olla mahdollista hakea vahvistusta kotimaisesta tuomioistuimesta. Sama seikka kannattaa pitää mielessä kotimaassa sopimuksia laadittaessa, jos välimiesmenettelyä ei käytetä ja toimitaan Brysselin- ja Luganon-sopimuksien ulkopuolella.

Onko sillä eroa toimiiko kotimainen yritys puhtaasti kotimarkkinoilla tai jos kyseessä on kansainvälisesti toimiva yritys? 

Tällä on käytännössä merkitystä. Mikäli Yhdysvallat on tehnyt tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevan sopimuksen sellaisen muun maan kanssa, jossa kansainvälisillä markkinoilla toimiva konserni operoi ja/tai jossa sillä on omaisuutta, saattaisi tällöin olla mahdollista hakea tuomion täytäntöönpanoa helpommin tällaisesta maasta. Asia vaatii kuitenkin syvempää analyysiä.

Entäs jos sittenkin prosessiin lähdetään Suomessa? 

Mikäli yhdysvaltalainen tuomio kuitenkin saataisiin Suomessa täytäntöönpannuksi, voisi tällöinkin olla mahdollista suojautua poikkeuksellisia vaatimuksia vastaan esimerkiksi niin sanotun ordre public (engl. public policy) -periaatteen nojalla, joka estää Suomen oikeusjärjestyksen kannalta epäyhdenmukaisten tuomioiden täytäntöönpanon (sellaisenaan). Periaatteen katsotaan olevan Suomessa voimassa yleisenä kansainvälisyksityisoikeudellisena periaatteena. Ordre public -periaate tarkoittaa käytännössä, että ristiriita tuomioistuinvaltion perusperiaatteiden kanssa voi johtaa sopimukseen sovellettavan lain ristiriidan aiheuttavan säännöksen soveltamatta jättämiseen. Mainittuun periaatteeseen voisi mahdollisesti vedota esimerkiksi ylisuuria sanktioluonteisia vahingonkorvauksia vastaan. 

Johtopäätöksiä?

Aihe on monimutkainen ja verrattain vähän tutkittu, joten yllä mainittuja periaatteita ei ole käsitykseni mukaan yksityiskohtaisesti ratkaistu kotimaisessa oikeuskäytännössä. Yllä mainitut täytäntöönpanon esteet huomioiden, ainakin kotimaisen yrityksen näkökulmasta, jos pelkona on ylisuurien vahingonkorvausten ulottuminen automaattisesti Suomeen, ei täytäntöönpano ole kuitenkaan suoraviivaista ja lisäksi voimme aina miettiä riskin realisoitumisen todennäköisyyttä yllä mainittu huomioiden. Välitystuomiot ovat sitten ihan omassa kategoriassaan. Tähän liittyen kannattaa myös pitää mielessä osakkeenomistajan ja yhtiön välistä vastuunjakoa pohdittaessa piecing the corporate veil - ilmiö, josta kirjoitin aiemmin tänä vuonna Kluwerin Patent Law Blogissa, mutta tämä on jo sitten hieman eri kysymys. Toivottavasti tästä tuli jollekin uusia ajatuksia ja jäädään seuraamaan tilannetta!

Hauskaa työviikkoa,

Limppu