Yrityskauppablogeissa
on ollut taas suvantovaihe, kun olemme olleet kädet täynnä työtä juuri
yrityskauppojen, mutta myös osakassopimuksien ja IT-projektien
ihmeellisessä maailmassa. Tässä välissä olen tosin pyrkinyt aloittamaan
(lue: taas) kevään juoksukauden, mutta tähän mennessä kärsin
vielä uuden kauden aloittamisen mukanaan tuomasta "korkeasta
aloituskynnyksestä". Jotta pääsen taas blogin kirjoittamisessakin vauhtiin
pikku hiljaa samoin kuin juoksemisessa, ajattelin tällä kertaa puhua
verotuksesta ja poikkeuksellisesti myös kotimaisella kielellä.
Sen verran täytyy mainita vielä muista enemmän toimistoomme
liittyvistä asioista, että hienona lisäyksenä aiempiin saavutuksiimme
oli Legal 500 - julkaisussa kaikkien kompetenssialueidemme listaaminen
ensimmäistä kertaa. Erityisesti olen otettu myös henkilökohtaisesti
nostamisestani TMT-sektorilla "leading individuals" -kategoriaan ja
haluan samalla käyttää tilaisuutta hyväkseni sekä kiittää kaikkia yhteistyökumppaneitamme ja asiakkaitamme. Tarkemmin aiheesta löydät täältä: Legal 500.
Mutta nyt itse asiaan: ajankohtaisessa ratkaisussa KHO 2014:66 käsiteltiin johdon kannustinjärjestelmiä ja niihin liittyen väliyhtiöiden käyttöä. Kokonaisuudessaan ratkaisu löytyy linkin takaa, mutta faktoista lyhyesti seuraavaa:
"N oli eräiden muiden A Oyj:n johtoon kuuluvien henkilöiden kanssa
perustanut B Oy:n, jonka koko osakekannan he omistivat. B Oy oli
hankkinut A Oyj:n osakkeita, joiden hankinta oli rahoitettu noin yhden
viidesosan osuudelta B Oy:n osakepääomalla ja muutoin sen A Oyj:ltä
näiden osakkeiden hankintaa varten saamalla lainalla. Lainan vakuutena
olivat sillä hankitut A Oyj:n osakkeet ja lainan ehdot sisälsivät muun
muassa mahdollisuuden lisätä lainan korko sen pääomaan mikäli B Oy ei
pystynyt maksamaan korkoa sekä mahdollisuuden lykätä lainan
takaisinmaksua, mikäli järjestelyn purkamista lykätään osakassopimuksen
perusteella. Osakassopimuksen osapuolina olivat B Oy:n osakkeenomistajat
ja A Oyj. Osakassopimuksen mukaan B Oy:llä ei ollut muuta toimintaa
kuin A Oyj:n osakkeiden omistaminen B Oy:n osakkeenomistajien puolesta."
Väliyhtiöiden
käytön tarkoituksena on ollut luoda kollektiivinen ja pitkäaikainen
sitouttamisvaikutus sekä
yhteinen taloudellinen kannustin emon strategisten tavoitteiden
saavuttamiseen. Väliyhtiöissä on perustamisen yhteydessä
osakkeenomistajilta
edellytetty merkittävää omaehtoista rahapanosta. Ajatuksena tässä on
ollut, että mallissa luodaan merkittävää kilpailuetua verrattuna
esimerkiksi
pörssiyhtiöiden perinteisiin
osakepalkkio- tai optiojärjestelyihin, joissa kohdehenkilöilta ei
tyypillisesti edellytetä pääomapanosta ja verokustannukset kompensoidaan
osana järjestelyä.
Korkein
hallinto-oikeus katsoi, että kysymyksessä olevaa järjestelyä, kun
otettiin huomioon järjestely kokonaisuutena, oli arvioitava
veronkiertosäännösten perusteella. Tämä merkitsi sitä, että
järjestelystä saamaa tuloa voitiin tietyin rajoituksin pitää työsuhteen
perusteella saatuna ansiotulona, joka luonnollisesti vie yhden
merkittävän edun pois tämän järjestelyn käytöstä.
Vaikken verojuristi pohjimmiltani olekaan, tulemme Trustissa
jatkossa vielä tarkemmin analysoimaan tähän liittyviä
strukturointikysymyksiä, joten voinen varata oikeuden palata asiaan
myöhemmissä blogeissa. Sinänsä tätä nyt po. ratkaisua vastaava harjoitus
on ainakin allekirjoittaneelle ollut jo pelkästään yhtiöoikeuden ja
osakassopimuskysymysten yhteensovittamisen kannalta yksi tähän mennessä
mielenkiintoisimmista. Keskustelu aiheen tiimoilta siis jatkunee!
Kevään jatkoja,
Jan
No comments:
Post a Comment